Käännepiste on nyt saavutettu. Alkuvuoden aikana Suomessa myytiin musiikkia ensi kertaa enemmän digitaalisessa muodossa kuin äänilevyinä. Digitaalisesti myydyn musiikin osuus musiikkimyynnistä oli 58 prosenttia.

Vielä viime vuonna 60 prosenttia musiikista myytiin fyysisinä levyinä. Voi olla, että luvut tulevat kiepsahtamaan ympäri tämän vuoden osalta, koska edessä on vielä cd-levyjä suosiva joulumyynti. Musiikin kulutuksen murros on kuitenkin selvästi näkyvissä.

Suoratoistopalvelut keräävät kuuntelijoita

Kehityksen taustalla on Spotifyn kaltaisten suoratoistopalveluiden suosion kasvu ja toisaalta cd- ja dvd-myynnin lasku. Digimyynnin kasvu ei ole täysin korvannut vähentyvää levymyyntiä, minkä takia musiikkia myytiin kokonaisuudessaan alkuvuonna 11 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kehitys on hyvin samankaltaista myös kansainvälisesti – musiikkimyynti on laskussa, mutta digitaalisesti myydyn musiikin osuus kasvaa.

Viime vuonna musiikin kansainvälinen digimyynti oli arvoltaan noin 5,9 miljardia dollaria. Suoratoistopalveluiden tuotot kasvoivat samaan aikaan yli 50 prosenttia ja ylittivät ensimmäistä kertaa miljardin dollarin rajapyykin.

Helppokäyttöiset suoratoistopalvelut syövät myös musiikkilatausten määriä. Spotify, jolla on jo 10 miljoonaa maksavaa asiakasta, on käytännössä tehnyt musiikin laittomasta lataamisesta irrelevanttia. Myös maksullisten latausten määrä esimerkiksi iTunesissa on vähentynyt.

Spotifylla ongelmallinen ansaintalogiikka

Kaikki tämä ei kuitenkaan tarkoita, että artistit eläisivät leveästi. Suurimpia hyötyjiä uudessa tilanteessa ovatkin ehkä hieman yllättäen levy-yhtiöt – ne samat dinosaurukset, jotka vastustivat digitaalista murrosta henkeen ja vereen.

Lauluntekijät saavat nykyisin vain pienen osan siitä mitä ennen ja artistit tarvitsevat muutaman megahitin ennen kuin digitaalinen suoratoisto tuo heille taloudellisia merkittäviä tuloja. Myös palvelut itsessään tekevät tappiota, etunenässä 200 miljoonaa dollaria menettänyt Spotify.

Levy-yhtiöt saavat tuottoja royalty-maksuista, joita ne keräävät suoratoistopalveluilta omistamiensa musiikkikatalogien käytöstä. Palvelut voivat joutua maksamaan jopa 70 prosentin royalty-maksuja.

Levy-yhtiöt myös haalivat omistusosuuksia suoratoistoyhtiöistä. Esimerkiksi Spotifysta 25 prosenttia on kolmen suurimman levy-yhtiön omistuksessa.

Spotifyn ansaintalogiikka on itsessään varsin ongelmallinen. Jos yhtiö ostaisi oikeudet jokaiseen kappaleeseen pysyvällä hinnalla, niin jokainen uusi käyttäjä toisi lisää rahaa yritykselle. Yritys ei kuitenkaan toimi näin. Sen sijaan pysyvä osuus Spotifyn tuotoista ohjataan rojalteihin. Tämä tarkoittaa, että käyttäjämäärän kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa myös Spotifyn maksamat laskut.

Mesenaatit pelastavat musiikin?

Alalla on puhuttu musiikin it-kuplasta. On huomattu, että musiikin soittopalveluiden ansaintamallit eivät välttämättä toimi, eivät tänään eivätkä tulevaisuudessa.

Yhden arvion mukaan käyttäjien pitäisi olla valmiita maksamaan huomattavasti enemmän musiikista kuin mitä ovat maksaneet cd-levyinä, jotta suoratoistopalveluiden ansaintamallit toimisivat.

Maksetut lataukset ja cd-myynti siis vähentyvät, mutta soittokerrat suoratoistopalveluissa eivät korvaa artisteille menetettyjä ansioita. Tilanne on muusikoiden näkökulmasta hälyttävä.

Viimeiset sata vuotta muusikoilla on mahdollisuus tallentaa omia tuotoksiaan levyille ja tienata elantonsa niitä myymällä, mutta nyt tämä mahdollisuus kadonnut suurelta osalta artisteja.

Monet näkevät muusikoiden elinkeinon turvaamisen onnistuvan lisäämällä – ei vähentämällä – uusien verkkoteknologioiden käyttöä. Tarjolle on syntynyt erilaisia joukkorahoituksen malleja ja mesenaattipalveluita, kuten Patreon. Palveluiden avulla taiteilijoita kannattavat kansalaiset voivat tukea heidän työskentelyään taloudellisesti.

Tämä edustaa kiinnostavasti paluuta vanhaan – ovathan taiteilijat kautta aikain toteuttaneet taidettaan mesenaattien suojeluksessa. Käsitys taiteilijasta, joka myy itse fyysisiä tuotteitaan massamyyntinä ja tienaa elantonsa sitä kautta, on siis varsin moderni. Ja digitaalisessa maailmassa se voi pian olla myös vanhanaikainen.

Recent Posts

← EDELLINEN ARTIKKELI Kohtaa asiakkaasi verkossa
SEURAAVA ARTIKKELI → Elokuvia ja kirjoja verkossa

HALUATKO KUULLA MEISTÄ ENEMMÄN?

TILAA UUTISKIRJE

HALUATKO KUULLA MEISTÄ ENEMMÄN?

TILAA UUTISKIRJE