San Franciscosta lähtöisin oleva mobiilisovelluksia kehittävä yritys Uber on toiminut jo viisi vuotta, vaikka Suomessa siitä on uutisoitu vasta tänä keväänä.

Uberin kehittämän palvelun idea on yksinkertainen – sen avulla voi tilata kyydin helposti älypuhelimella. Sovellus näyttää lähellä olevat vapaat autot, joista käyttäjä voi valita. Myös kyydin maksaminen tapahtuu sovelluksen kautta.

Palvelun luotettavuus perustuu maineenhallintaan. Asiakkaat arvostelevat Uberissa kokemuksensa, joten kuljettajilla on motiivi toimia asiakaslähtöisesti. Jos kuljettaja saa toistuvasti huonot pisteet, hän jää nopeasti ilman asiakkaita.

Uberin uutuusarvo ei perustu niinkään itse teknologiaan, vaan ajatukseen, että palveluun rekisteröityneen kuljettajan ei tarvitse olla ammattimainen taksikuski. Keikkojen ajamiseen riittää auto, vakuutus ja älypuhelin. Esimerkiksi opiskelijat ovat saaneet palvelusta kätevän tavan lisätienestien hankkimiseen.

Esteitä maailmanvalloituksen tiellä

Lyhyesti iästään huolimatta Uber ei ole aikoihin ollut pelkkää nappikauppaa. Nyt jo 37 maahan laajentuneen yrityksen arvoksi arvioitiin hiljattain 13,3 miljardia euroa.

Taksiyrittäjien tontille pyrkivä Uber on ymmärrettävästi kohdannut vastusta perinteisten toimijoiden suunnalta. Useimmissa maissa taksiin rinnastuvaan kyytipalveluun tarvitaan virallinen taksilupa, joka ei kuulu Uberin perusajatukseen.

Myös useiden maiden viranomaiset ovat suhtautuneet epäilevästi yrityksen toimintamalliin. Uberin toiminta on jo poikinut muun muassa oikeusjuttuja ja taksikuskien mielenilmauksia. Yritys vakuuttaa perehtyvänsä kunkin maan lainsäädäntöön huolellisesti ennen markkinoille laajentumista.

Uber on ilmoittanut jo pyrkivänsä aloittamaan toiminnan myös Suomessa, mikä on jo herättänyt hämmennystä taksinkuljettajien keskuudessa. Helsingin Taksi on jo ennättänyt huomauttamaan, että heillä on jo käytössä teknisesti varsin samankaltainen sovellus taksikyytien tilaamiseen.

Sääntelyn asema puhuttaa

Uberin tapaus kuvastaa hyvin niitä piirteitä, jotka ilmenevät kun uuden teknologian mahdollistama, digitaalisen maailman pelisäännöillä toimiva yritys kohtaa vakiintuneen toimialan.

Digitaalisen liiketoiminnan perustana on useimmiten vahva asiakaslähtöisyys. Palvelut keräävät käyttäjäkuntansa salamannopeasti vastaamalla johonkin nykyihmisten tarpeeseen – kuten vaikkapa edullisen ja nopean autokyydin saamiseen – nykyteknologian mahdollistamalla suoraviivaisella tavalla.

Palvelut myös elävät ja kehittyvät käyttäjiensä ehdoilla – Uberin tapauksessa jatkuvan kuljettajien pisteytyksen kautta.

Digitaalisille yrityksille on niiden koosta ja lyhyestä historiasta johtuva ketteryys sekä nopea kasvu. Ne ilmestyvät markkinoille puskista haastamaan toimialoilla toimivia perinteisiä yrityksiä.

Aivan kuten Uberin tapaus osoittaa, uusi suoraviivainen digitaalinen toimintamalli osuu usein yhteen perinteisen säätelyn kanssa. Taksifirmat katsovat, että sääntelyn sivuuttava Uber ei pelaa samoilla säännöillä mikä vääristää koko alan kilpailua. Taksiyrittäjät kantavat luonnollisesti huolta omasta työpaikasta ja toimeentulostaan.

Digitalisaatio vaatii viisaita poliittisia päätöksiä

Uberin tapaus muistuttaa talouden painopisteen muutoksesta. Jo pitkään on puhuttu siitä, miten talouskasvun fokus siirtyy isoista yrityksistä ja suhteellisen pysyvistä rakenteista uudenlaiseen kulttuuriin, jota vievät eteenpäin pienemmät ja innovatiiviset, vahvaa yrittäjähenkisyyttä korostuvat yritykset.

Muutoksessa muhii valtava potentiaali. Viime vuosina on nähty esimerkkejä siitä, miten uudet eurooppalaiset yritykset voivat saavuttaa kansainvälistä menestystä ja näkyvyyttä uudistamalla ja digitalisoimalla toimialoja. Esimerkiksi länsinaapuristamme ponnistava Spotify on muuttanut kansainvälisesti miljoonien ihmisten tapaa kuunnella musiikkia.

Jos tällaisia yrityksiä halutaan kasvattaa lisää niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, tarvitaan yhteiskunnallisella tasolla digitaalista innovaatiota tukevia poliittisia päätöksiä.

Tulee edesauttaa sitä, että luovat, vahvaan visioon ja erinomaiseen tekniseen osaamiseen perustuva yritykset ja tuotteet voivat nousta Euroopasta kansainvälisiksi menestystarinoiksi – ilman digitaalista aikaa edeltävän sääntelyn lamauttavaa vaikutusta.

Samaan aikaan yhteiskunnallisella tasolla tarvitsee kuitenkin vastata Uberin tapauksessa nähtäviin, nopean muutoksen herättämiin huoliin siitä, miten toimialojen rajut muutokset vaikuttavat ihmisten työllisyyteen ja toimeentuloon. Markkinoilla ei voi olla eri sääntöjä eri yrityksille.

Näiden näkökulmien viisaalla yhdistämisellä digitaalisen muutoksen potentiaali saadaan parhaiten hyödynnettyä ja sen riskit minimoitua.

Recent Posts

HALUATKO KUULLA MEISTÄ ENEMMÄN?

TILAA UUTISKIRJE

HALUATKO KUULLA MEISTÄ ENEMMÄN?

TILAA UUTISKIRJE